Koulumuistoja on kaikilla; kenellä värikkäämpiä, kenellä surullisempia. Joku muistaa ensimmäisen koulupäivän jännityksen, toinen keittolan tuoksut. Kansakoulut, oppikoulut, peruskoulut ja ylemmät opintoasteet kantavat kukin omanlaistaan muistitietoperintöä. Muistot koulunkäynnistä ovat merkityksellisiä myös aikuisuudessa, sillä ne ohjaavat usein käsitystä ihmisen omista kyvyistä, taidoista ja mahdollisuuksista sekä paikasta yhteiskunnassa. Kasvatusta ei kuitenkaan tehdä pelkästään kouluissa, vaan myös perheen ja suvun piirissä, tai harrastusten parissa. Erilaisten virallisten tai epävirallisten tahojen ja yhteisöjen, vaikkapa lastensuojelun ja sosiaalityön, tekemällä kasvatustyöllä on ollut historiassa sekä ideologisia että muita tavoitteita, jotka heijastuvat muistoihin ja rakentavat identiteettiämme.
Muistin, kokemuksien ja elämänkertojen tutkimus on vakiinnuttanut paikkansa historian- ja kulttuurintutkimuksen kentillä. Kutsumme nyt kirjoittajia Kasvatus & Aika -lehden teemanumeroon (4/2018), joka käsittelee kasvatus- ja kouluhistoriaa muistitieto- ja elämäkertojen näkökulmista.
Toivomme teemanumeroon tekstejä, jotka käsittelevät eri näkökulmista, millaisena kasvatus ja koulutus näyttäytyvät muistitiedossa tai elämäkerroissa. Mitä yksilön tai yksilöiden näkökulmat kertovat kasvatuksen historiasta? Millaisilla aineistoilla ja tutkimusmenetelmillä muistoja, kokemuksia ja tunteita koulusta ja kasvatuksesta voidaan tavoittaa ja tutkia? Mikä on muistitiedon ja elämäkertatutkimuksen merkitys kasvatus- ja koulutushistorian jatkumossa? Millaista kasvatus- ja koulutushistorian muistitieto- ja elämäkertatutkimus on tänä päivänä tai tulevaisuudessa?
Otamme vastaan ehdotuksia sekä empiirisistä että metodologiaa tai teoriaa käsittelevistä artikkeleista, joiden keskiössä ovat kasvatuksen tai koulutuksen muistot tai elämäkertatutkimus. Kannustamme esimerkiksi ylirajaiseen, vertailevaan tutkimukseen, marginaaliin eri perustein asetettujen ryhmien muistojen tutkimukseen tai mikrohistorialliseen otteeseen. Keskeistä on artikkelissa esitetty ymmärrys muistitiedon ja elämäkerran luonteesta lähteenä ja kasvatushistorian liittyvän kokemuksellisen tiedon merkityksestä yhteiskunnan monissa kerrostumissa. Lähteitä ja menetelmiä kannustetaan myös haastamaan ja problematisoimaan.
Artikkelin lisäksi teemanumeroon toivotaan aiheeseen liittyviä katsauksia, keskustelupuheenvuoroja ja kirja-arvioita.
Pyydämme lähettämään 300 sanan artikkeliehdotukset kaikille teemanumeron toimittajille 1.12.2017 mennessä. Ehdotuksesta tulee käydä ilmi vähintään artikkelin tutkimuskysymys, käytettävä aineisto, alustavat tulokset ja niiden merkitys. Kirjoittajille ilmoitetaan 15.12.2017 mennessä ehdotuksen mahdollisesta hyväksymisestä. Valmiit artikkelikäsikirjoitukset, jotka on laadittu noudattaen Kasvatus & Aika -lehden kirjoittajaohjeita, tulee lähettää teemanumeron toimittajille 15.5.2018 mennessä. Artikkelit käyvät läpi refereemenettelyn ennen julkaisupäätöstä. Teemanumero ilmestyy loppuvuodesta 2018.
Ehdotuksia katsauksiksi, puheenvuoroiksi ja kirja-arvioiksi otetaan vastaan 15.12.2017 saakka. Valmiit tekstit lähetetään toimituskunnalle 15.5.2018 mennessä. Kirjoituksissa tulee noudattaa Kasvatus & Ajan yleisiä kirjoittajaohjeita ja tekstien ohjepituuksia. Pyydämme kiinnostuneita kirjoittajia tutustumaan jo hyvissä ajoin lehden kotisivulla oleviin kirjoittajaohjeisiin.
Kasvatus & Aika on arvostettu monitieteinen verkkojulkaisu, joka vapaan saatavuuden julkaisuna tavoittaa laajan lukijapiirin. Kasvatus & Aika ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se on Julkaisufoorumin luokituksessa tasolla 1. Ks. lehden kotisivut: http://www.kasvatus-ja-aika.fi/
Teemanumeron toimittajat:
Kirsi-Maria Hytönen (kirsi-m.hytonen (at) jyu.fi)
Kirsti Salmi-Niklander (kirsti.salmi-niklander (at) helsinki.fi)
Juhani Tähtinen (juhani.tahtinen (at) utu.fi)
Kuva: Uunisaaren hiekkarannalla 1966. Valokuvaaja Volker von Bonin, Kuvalähde: Helsingin kaupunginmuseo.