Julkaistut kirja-arvionnit Taakse katsotut tiet -teoksesta
*********
Kirjasarjan toimitukselle tulleet julkaisemattomat kirja-arviot teoksesta:
1. Jouni Välijärven arvio:
Heikki K. Lyytinen on tallentanut kollegojensa kanssa tärkeän palan suomalaisen koulun historiaa. Hieman kryptisesti otsikoitu Taakse katsotut tiet valottaa yhdeksän henkilöhistorian kautta koulujen tarkastustoimintaa, joka korvautui nykyisellä koulujärjestelmän arvioinnilla 90-luvun hallinnon myllerryksissä. Kirjassa koulutoimentarkastajien henkilökohtaisia muisteloita täydentävät ansiokas katsaus tarkastusinstituution historiaan sekä pohdinta sen tarpeellisuudesta nykypäivänä. Kirjaa voi suositella kaikille suomalaisen koulun juurista ja myös sen tulevaisuudesta kiinnostuneille.
Yhdeksän tarkastajaksi päätyneen muistelijan moninaiset urapolut todistavat osaltaan suomalaisen koulun tasa-arvosta. Moni heistä onnistui ponnistamaan vaativaan tehtäväänsä vaatimattomista lähtökohdista. Jopa pelkkä kansakoulu riitti pohjakouluksi tarkastajalta edellytettyyn maisterin tutkintoon, kun opinhalu ja sinnikkyys puhkesivat kukkaan vasta myöhemmällä iällä. Jo varhain suomalainen koulu tarjosi tasalaatuista oppia ja elämässä etenemisen mahdollisuuksia taustasta riippumatta.
Kirjan henkilökohtaiset muistelot kuvaavat kiinnostavasti tarkastajien työn monipuolista arkea. Sitä värittivät ajoittain värikkäätkin kohtaamiset niin opettajien, oppilaiden kuin vanhempienkin kanssa. Arki poikkesi huomattavasti työn tuon aikaisesta julkikuvasta. Tarkastustoimintaa rasittivat etenkin sen loppuvaiheissa kielteiset mielikuvat. Rasitteeksi muodostui käsitys pikkutarkasta kontrollista ja kyseenalaisesta vallankäytöstä, vaikka instituutiota pyrittiin uudistamaan ohjausta ja opettajien tukea korostavaksi. Itse koettuina kohtaamiset koulujen arjessa pääsääntöisesti tukivat ja innostivat niin opettajia kuin tarkastajiakin. Tarkastaja oli usein myös ainoa riippumaton auktoriteetti ratkomaan kipeitä tilanteita, jotka vaaransivat oppilaiden oikeutta hyvään opetukseen.
Kaikista kertomuksista välittyy tekijöidensä vahva sitoutuminen ja vastuuntunto toimia aina oppilaan parasta ajatellen. Kirja jättää lukijansa pohtimaan, tarvitsisiko tämän päivän koulu tällaisia asiansa osaavia, koulun arkea riittävän etäältä katsovia tukijoita. Nykyinen ulkoinen arviointi kykenee osoittamaan ongelmia, mutta vain rajatusti niitä ratkomaan. Etenkin kun kyse on inhimillisistä, ihmisten välisistä ristiriidoista.
Teos tallentaa tärkeän palan suomalaisen koulun historiaa. Samalla se on inhimillinen ja sisällöllisesti rikas tarina kadonneesta ammatista, joka on olennaisesti vaikuttanut koulumme rakentumiseen nykyiseen laadukkaaseen muotoonsa.
Jouni Välijärvi, professori , 23.2.2026 Arvosteltu teos: Heikki K. Lyytinen (toim.) Taakse katsotut tiet. Miten minusta tuli koulutoimentarkastaja? Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historiallinen seura, 2025 (sivuja 288).